FILIPPUS
Pyhtään kirkon 565-juhlavuoden kunniaksi esittelemme apostolit, joiden kuvasarja kiertää kirkon seiniä. Aloitimme tammikuussa takaseinältä, josta vuoden mittaan saavumme alttariseinän apostoleihin. Maaliskuun apostolina kerromme Filippuksesta, jota esittävä maalaus on kirkon pohjoissivulla, hieman huomaamattomasti urkujen lähellä.
Jeesuksen oppilas ja apostoli Filippus mainitaan kolmessa ensimmäisessä evankeliumissa (Matt 10:3, Markus 3:18 ja Luukas 6:14), mutta hän on laajemmin esillä vain neljännessä, Johanneksen evankeliumissa. Siellä hänen sanotaan olleen Natanaelin ystävä, joka kertoo tälle Jeesuksesta (Joh. 1:43–52).
Filippoksen kreikkalainen nimi tarkoittaa "hevosten ystävää", joten on mahdollista, että hänen perheessään oli esimerkiksi hevosten kasvattajia. Lisäksi hänellä kerrotaan olleen sama kotikaupunki kuin Pietarilla ja Andreaksella, Betsaidan pieni kalastajakaupunki.
Kun Jeesus ruokkii suuren väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla, hän sitä ennen kysyy Filippukselta tätä koetellakseen, miten ihmispaljouden voisi ruokkia. Filippus vastaa, että edes 200 denaaria ei riittäisi kaikkien ravitsemiseen. Koetuksen kautta Filippuksen usko syvenee (Joh. 6:1–15)
Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin juhlille jotkut kreikankieliset juutalaiset, jotka osallistuivat pääsiäiseen, lähestyivät Filipposta tavatakseen Jeesuksen. Kreikkaa sujuvasti puhunut Filippus keskusteli pyynnöstä Andreaksen kanssa ja he esittivät asian Jeesukselle (Joh. 12:20–26).
Pääsiäisaterian yhteydessä Jeesus tähdentää Filippukselle, että Taivaallisen Isän opimme tuntemaan hänen, Jeesuksen, kautta (Joh. 14:8–11).
Tutkijat ovat eri mieltä siitä, onko Filippus, yksi kahdestatoista, sama henkilö kuin evankelista Filippos, jonka toimintaa Samariassa ja pyhän maan länsirannikolla kuvaillaan Apostolien teoissa (6:1–6; 8:4–40).
Apostolien tekojen kirjoittaja sanoo evankelista Filippuksen olleen "yksi seitsemästä avustajasta" (21:8), jotka kreikkaa puhuneiden kollegoiden kanssa oli nimetty tehtäviinsä aikaisemmin (6:5).
Toisella vuosisadalla kirjoittanut Efeson piispa Polykrates puolestaan näyttää pitävän apostolia ja evankelistaa samana henkilönä: "Sillä Aasiassa lepää suuria taivaanvaloja, jotka nousevat ylös Herran tulemisen viimeisenä päivänä, jolloin hän tulee kunniasta taivaasta ja etsii kaikki pyhät. Filippus, yksi kahdestatoista apostolista, lepää Hieropolissa ja kaksi hänen tytärtään, jotka vanhenivat neitsyinä; toinen hänen tyttärensä, joka vaelsi Pyhässä hengessä, lepää Efesossa.” (Eusebioksen kirkkohistoria, s. 167; kääntänyt Ivar A. Heikel. Otava, Helsinki 1937.)
Filippuksen tyttäret mainitaan Apostolien teoissa (21:9) arvostusta osoittaen: heillä kerrotaan olleen profetoimisen armolahjan.
Emme voi olla täysin varmoja, kumpaan alkuseurakunnan henkilöistä eri tiedot viittaavat, mutta mutta joka tapauksessa Apostolien tekojen edetessä evankelista/apostoli saapuu Samariaan julistamaan. Hän on voinut saarnata kaupungin ympärille keskittyneelle, muualta tulleille asukkaille, tai sitten samarialaisten ikivanhalle israelilaiselle yhteisölle, joka levittäytyi muinaisen Sikemin ympärille.
Samariassa Filippus kohtaa myös taikuri Simonin, joka pitää kaupunkia ihmetyksen vallassa. Simon kääntyy ja hänet kastetaan. Kun hän myöhemmin yrittää ostamalla saada Pyhän Hengen lahjan, kaupunkiin saapuneet Pietari ja Johannes nuhtelevat häntä, ja hän nöyrtyy (Ap. t. 8:4–25).
Enkelin kehotuksesta Filippus menee Gazaan johtavalle tielle, missä hän tapaa eunukin, joka lukee vaunuissaan Jesajan kirjakääröstä. Tämä oli korkea virkamies Etiopian kuningattaren hovissa, ja hän on voinut olla juutalaisuudesta kiinnostunut pakana tai tässä kaukaisessa maassa palvellut juutalainen. Mikäli hän oli pakana, hän oli ensimmäinen kristityksi kääntynyt ihminen, jonka tiedämme, sillä hän ottaa sanan vastaan ja Filippos kastaa hänet. (Ap.t. 8:36)
Eunukki voi tarkoittaa hovivirkamiestä, mutta myös kastraatioon pakotettua henkilöä. Tällöin hänen kasteensa julistaisi uuden liiton sanomaa siitä, miten ennen liiton ulkopuolelle jääneet nyt kutsutaan mukaan: ”Sillä Herra sanoo näin: – Myös eunukit, jotka pyhittävät minun sapattini, jotka tahtovat noudattaa minun mieltäni ja pysyvät minun liitossani, saavat kunniakkaan nimen pyhäkössä, muurieni sisäpuolella. Heillekin minä luon muistomerkin, poikia ja tyttäriä kestävämmän, annan nimen, joka ei koskaan katoa.” (Jesaja 56:4–5)
”Onnellinen se eunukki, joka ei teoillaan ole rikkonut Jumalan lakia eikä ajatuksillaan noussut Herraa vastaan. Hän saa uskollisuudestaan hyvän palkinnon ja arvosijan Herran temppelissä.” (Raamatun Apokryfikirjat – Viisauden kirja 3:14)
Apostolien teot ei kerro meille hoviherran paluusta kotimaahansa. Ortodoksisen kirkon perimätietojen mukaan hänen nimensä kuitenkin oli Simeon Bakhos, ja Etiopian Meroen kaupunki on mahdollisesti ollut hänen kotiseutuaan. Sekä juutalainen että kristillinen vaikutus Etiopiassa on ikivanhaa.
Kun hoviherra on kastettu, meille kerrotaan miten ihmeellisesti ”Herran Henki tempasi Filippoksen pois”, ja hän julistaa evankeliumia rannikkoseudulla, kulkien pitkin rantaa seurailevaa Via Marista, Meren tietä. Viimein hän saapuu Kesareaan, joka oli Rooman hallintopääkaupunki Juudeassa. Lyddan ja Joppen seurakunnat saattavat olla hänen perustamiaan.
Eri perimätietojen mukaan Kesarea on ollut Filippoksen pitkäaikainen kotikaupunki, mutta myöhemmin hänen kerrotaan siirtyneen Syyrian julistamaan ja sitten Vähän-Aasian Hierapolikseen, jossa Polykrates kertoo hänen hautansa olleen. Filippuksen teot –nimisen vanhan tekstin mukaan apostolin kanssa julisti myös hänen sisarensa Mariamne.
Perimätiedon mukaan Filippus kärsi noin vuonna 80 kuoleman ristille naulittuna. Kaivauksissa arkeologit ovat löytäneet nykyisen Turkin Pamukkalen, entisen Hierapoliin, läheltä haudan, joka todennäköisesti on apostolin hautapaikka. Marttyyrikuoleman vuoksi hänen symbolinaan on käytetty kaksoisristiä, niin myös Pyhtään kirkon seinämaalauksessa.
-Kai Takkula.