ANDREAS

Kaikki suomalaiset tuntevat sanonnan: ”Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja!” –sanonnan Antti juontaa nimensä juuri apostoli Andreaksesta, joka veljensä tavoin oli kalastaja.

Pyhtään kirkon sisäänkäynti on alun perin ollut asehuoneen kautta, niin että sisään tullessa Andreaksen kuva ollut näkyvästi vastakkaisella seinällä. Kalastus oli alueella ikivanhastaan tärkeä elinkeino niin Kymijoella kuin rannikolla. Siksi Andreaksen kuva on keskeisellä paikalla ja hänen esirukouksiaan on monesti anottu toimeentulon ja elannon turvaamiseksi.

Andreaksen veli, Pietari, oli Jeesuksen apostolien johtaja, ja Andreas on usein jäänyt hänen varjoonsa, vaikka itse asiassa myös hän oli tärkeä johtohahmo Jeesuksen seuraajien joukossa.

Andreaksen nimi merkitsee ’miehekäs’. Nimi on kreikkalainen; tässä voi nähdä viittauksen perheen monikielisyyteen ja avoimuuteen vieraskielisiä kohtaan.

Johanneksen evankeliumista tiedämme Andreaksen olleen aluksi Johannes Kastajan oppilas. Johannes osoittaa Jeesuksen Andreakselle vaikuttavin sanoin: ”Katsokaa Jumalan Karitsa!” (Joh. 1:36)

Andreas lähtee seuraamaan Jeesusta hänen ensimmäisenä oppilaanaan. Ortodoksinen kirkko käyttääkin hänestä Ensinnäkutsuttu-kunnianimeä.

Kun myöhemmin kreikkaa puhuvat juhlavieraat haluavat tavata Jeesuksen, he esittävät toiveensa ensin Filippukselle, joka puhuu asiaata Andreakselle (Joh. 12:22).

Johanneksen evankeliumin pohjalta voimme näin päätellä Andreaksen olleen syvän vakaumuksen mies, odottaneen Messiaan tuloa, olleen kielitaitoinen ja johtoasemassa opetuslasten joukossa. Hänen hurskauttaan kuvaa ortodoksisen kirkon perimätieto, jonka mukaan hän eli elinikäisessä selibaatissa juutalaisen lupauselämän periaatteiden mukaisesti.

Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen apostolit toimivat aluksi Jerusalemissa, mutta Stefanoksen ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, kärsittyä marttyyrikuoleman (Ap. 7:60, 12:2) ja Pyhän Hengen viitoitettua työtä ei-juutalaisten evankeliointiin (Ap. t. 9:15; 11:18) apostolit laajensivat julistusta kaikkialle maailmaan.

Perimätietojen mukaan apostolit jakoivat maailman lähetysalueisiin. Andreaksen lähetysalueeksi tuli Skyytia, suuren paimentolaiskansan mukaan nimetty laaja alue, Mustanmeren pohjois- ja itäpuolella. Andreaksen kerrotaan julistaneen täällä kreikkalaisissa siirtokunnissa ja esimerkiksi Krimin niemimaalla.

Keskiaikaisen Nestorin kronikan mukaan Andreas kävi myös pohjoisempana, tulevan Kiovan ja Novgorodin seuduilla ja profetoi sinne nousevan suuren valtakunnan. Andreas onkin esimerkiksi Venäjän, Ukrainan ja Romanian kirkkojen nimikkoapostoli ja erityinen suojelija.

Andreaksen toisena lähetysalueena kerrotaan olleen Akaian provinssin Kreikassa, ja hänen sanotaan kuolleen marttyyrina ristiinnaulittuna Patraksessa, Korintin lähellä.

Perimätietojen mukaan Andreas asetti Bysantionin kaupungin ensimmäisen piispan. Kun keisari Konstantinus 300-luvulla valitsi Bysantionin Rooman uudeksi pääkaupungiksi, Andreaksesta tuli uuden kaupungin ja myöhemmän Itä-Rooman valtakunnan suojelija.

Näin kahdesta Galilean kalastajasta, Pietarista ja Andreaksesta, oli toisesta tullut Rooman ja toisesta Konstantinopolin suojelija. Heistä oli todella tullut Jeesuksen sanojen mukaisesti ihmisten kalastajia (Matt. 4:19).

Vuonna 358 keisari Konstantinus II antoi siirtää Andreaksen pyhäinjäännökset Konstantinopoliin Pyhien apostolien kirkkoon.

Epävarmat perimätiedot kertovat Andreaan kulkeneen jopa Vanhan Valamoon suurelle Laatokalle, ja sittemmin aina Etiopiaan saakka. Kreikkalainen George Alexandrou on koonnut näitä traditioita, ja esimerkiksi apostolitutkija Sean McDowell pitää niitä teoreettisesti mahdollisina, vaikka yksittäisten tietojen historiallinen todentaminen on vaikeaa.

Andreaksen kerrotaan kärsineen marttyyrikuolemansa vinoristille naulittuna, sillä kunnioituksesta Vapahtajan kohtaan hän ei halunnut samanlaista kuolemaa. Niinpä X-muotoinen vinoristi onkin hänen tunnuksensa.

Varhaiskeskiajalla osa Andreaksen reliikeistä eli pyhäinjäännöksistä siirrettiin lähetystyöntekijöiden mukana Skotlantiin, ja niin hänestä tuli Skotlannin suojelija, ja myöhemmin vinoristi tuli myös maan lippuun symboliksi.

Vinoristi on Andreaan, kalastajien nimikkopyhimyksen, tunnuksena myös Pyhtään kirkossa hänen kuvassaan sakastin oven yläpuolella.

”Katsokaa, Jumalan Karitsa”, lausui Johannes Kastaja Andreaksen kuullen, ja niin hänen sydämessään syttyi tuli, joka sai hänet ottamaan ristinsä ja julistamaan Vapahtajan sovituksen sanomaa aina maan ääriin saakka.

-Kai Takkula.