Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
MATTEUS
Evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesus julistaessaan saapuu tulliaseman luo, ja kutsuu sieltä seuraajakseen Matteus-nimisen miehen. Hänet on kuvattu lehteriseinän eteläsivulle.
Kutsun jälkeen Jeesus aterioi Matteuksen kodissa, ja seurassa on ihmisiä, joita juutalaisten lain puhtaussääntöjen vuoksi pidetään epäpuhtaina, niin että jotkut lain tarkkaa noudattamista vaativista fariseuksista närkästyvät.
Silloin Jeesus lausuu keskeisen hengellisen opetuksen: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” (Matteuksen evankeliumi 9:9–13)
Matteus-nimi merkitsee ’Herran lahja´, ja nimi lienee Jeesuksen antama raamatullisen perinteen mukaan hänen oppilaalleen elämän käänteentekevässä kohdassa.
Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa saman Jeesuksen opetuslapsen nimi on Leevi, Alfeuksen poika. Leevi-nimi puolestaan viittaa useimmiten leeviläiseen pappissukuun kuulumiseen. Alfeus taas on toinen muoto nimestä Kleopas tai Klopas. Tämä mies oli Joosefin, Marian miehen, läheinen sukulainen. (Markus 2:14 ja Luukas 5:27; 24:18)
Leeviläisille kuului silloisessa yhteiskunnassa opetusvelvollisuus. Matteuksen evankeliumi puolestaan osoittaa suurta juutalaisten kirjoitusten ja fariseusten suuntauksen tuntemusta.
Näin on pääteltävissä, että Matteus lienee kuulunut Messiaan, Kristuksen, tuloa edeltäneeseen juutalaisten hurskaiden liikkeeseen, joka jo entuudestaan tunsi sukulaisensa, Jeesuksen, ja kodissaan kokoontuneiden fariseusten hengellisen ajattelun.
Matteuksen kerrotaan kirjoittaneen ensimmäisen evankeliumin heprean kielellä. Sitä käytti myös esimerkiksi kirkkoisä Hieronymos kääntäessään myöhemmin Raamatun latinaksi.
Tutkija John Bergsman mukaan kaikessa, mitä Matteus kirjoittaa, taustalla on Mooseksen suuri raamatullinen hahmo. Niin kuin Mooseksen kirjoja oli viisi, Matteus jakaa evankeliuminsa viiteen osaan; niin kuin Mooses luo Israelin 12 heimosta yhtenäisen kansan, Jeesus kutsuu 12 oppilasta seuraajikseen luodakseen hengellisen kansan; Jeesus nousee vuorisaarnassa Mooseksen lailla vuorelle saarnaamaan, ja niin kuin Mooses johdatti kansan kohti Luvattua maata, lähetyskäskyssä (28:19–20) Jeesus lähettää oppilaansa kaikkeen maailmaan lupausten kantamana.
Hän ei ole tullut kumoamaan Mooseksen lakia, vaan täyttämään sen tarkoituksen. (5:17)
Perimätietojen mukaan lähetysmatkat veivät Matteuksen aina Persiasta Makedoniaan ja viimein kaukaiseen Etiopiaan, jossa kuitenkin oli ollut vahvaa juutalaista vaikutusta aina Saban kuningattaren valtiovierailusta alkaen.
Matteuksen kautta tapahtui ihmeitä ja monet ottivat sanoman sydämeensä, mutta kun hän nuhteli kuningasta tämän aikoessa ottaa puolisokseen sukulaisnaisen, joka oli sitoutunut puhtaaseen kilvoitteluelämään, raivostunut kuningas käski tappaa apostolin.
Kuninkaan käskyläiset pistivät Matteuksen miekalla kuoliaaksi. Marttyyrikuoleman toisessa versiossa Matteus kuolee peitsen iskuun, minkä vuoksi Matteuksen symbolikuvana, joka kertoo hänen seuranneen Herransa ristin tietä, usein on hilpare, niin myös Pyhtään kirkossa.
MATTIAS
Toisen tunnistuksen mukaan (1) kirkon länsipäädyn eteläsivun apostolimaalaus esittää Mattiasta.
Uudessa testamentissa Apostolien teot (1:15–26) kertoo, miten Pietarin johdolla valittiin uusi apostoli Juudaksen tilalle, joka oli kavaltanut Jeesuksen. Ensin valittiin kaksi ehdokasta, joiden tuli olla Herran oppilaita, jotka olivat kulkeneet hänen kanssaan julkisen toiminnan alusta alkaen. Rukouksen ja arvan jälkeen heistä valittiin Mattias.
Tietomme Mattiaksesta ovat vähäisiä. Evankeliumissaan Luukas kertoo Jeesuksen 12 apostolin lisäksi lähettäneen toisen kerran 70 oppilasta julistamaan sanaa ja parantamaan sairaita, ja vanhan perimätiedon mukaan Mattias oli yksi heistä. Sama perimätieto kertoo Mattiaksen toimineen Juudeassa ja kuolleen korkeassa iässä siellä marttyyrina kivitettynä, minkä jälkeen hänet vielä mestattiin. Tämän vuoksi hänen symbolikuvanaan useimmin on kirves.
Toinen vahva, kreikkalainen perimätieto kuitenkin kertoo, että Mattias julisti Mustanmeren kaakkois- ja itäpuolilla ja aina Kaspianmeren seudulla saakka. Tämänkin tradition mukaan Mattias kärsi marttyyrikuoleman, ja hänen hautaansa näytetään edelleen Adjarassa, Georgian alueella sijainneen entisen roomalaisen linnakkeen lähellä.
(1) Näin Helena Edgren artikkelisaan Pyhtään kirkon 650-juhlavuositeoksessa Pyhtää – Pyttis ristiretkiajasta nykypäivään, s. 102, 117; Westman Oy, Kotka 2000.
-Kai Takkula.